Suomussalmi on kulttuuripitäjä. Historiaa ja kohteita riittää aina kivikaudesta tähän päivään. Suomussalmella olet myös Suomen syntylähteillä; näistä maisemista kerättiin kansalliseepoksemme Kalevalan runoja. Täällä vaadittiin 7.4.1917 ensimmäisenä Suomen itsenäisyyttä. Suomussalmella asuttiin jo kivikauden aikana, 10 000 vuotta sitten.
Suomussalmella syntyi myös Suomen ensimmäinen presidentti. Suomen ensimmäinen naisrunoilija Isa Asp asui täällä puolet elämästään, tärkeimmät kasvuvuotensa. Ilmari Kianto nosti Suomussalmen nimen kaikkien tietoon ja loi kuvan sitkeästä korpikansasta.
Raatteentien taistelut olivat talvisodan suurin ihme. Hossan kaunis kansallispuisto, Hiljainen kansa, retkeilyalueet ja puhdas luonto ovat valttikorttejamme. Kiannon luonnonkuvauksia Suomussalmelta luki koko maa.
Käyntikohteita on lähes loputtomiin: Vienanreitti, Martinselkonen, Säynäjäsuo ja Varisköngäs ja monet muut, ovat kaikki upeita luontokohteita ja lähes alkuperäisessä asussaan.
Kiannon jalanjälkiä kulkiessa Suomussalmelta löytyy vielä monia säilyneitä kulttuurikohteita. Kianta-laiva liikennöi kesäisin Kianta-järvellä kuljettaen matkustajia opastettuna Turjanlinnaan. Vienalaiskylät Kuivajärvi ja Hietajärvi kuuluivat myös Kiannon matkakohteisiin.
Kianto-kartta
Kianto-karttaan on merkitty kaikki Ilmari Kiannon aikaiset kohteet Turjanlinnan ympäristössä. Sieltä löytyy paljon tuttuja kohteita, joita on mainittu monissa Kiannon kirjoissa. Karttaa myy Ilmari Kianto -seura.
Vuonna 2024 vietetään Suomussalmella Kiannon syntymän 150 -vuotisjuhlia. Luvassa on paljon tapahtumia Kianto-teemalla. Seminaareja, retkiä, musiikkiesityksiä, runonlausuntaa ja ruokaa Kianto-teemalla. Osa monista ohjelmanumeroista soveltuu hyvin myös tilausryhmille. Tapahtumien ohjelmat aikataulut löytyvät tältä sivustolta.