3.5. – 5.5.2024 JUHLASEMINAARI Suomussalmella
PERJANTAINA 3.5. avattiin Karhulanvaaran Juhlaseminaari. Tervetuliaissanat Suomussalmen kunnan ja tapahtuman suojelijan Jenni Haukion puolesta lausui kunnan kulttuurituottaja Veera Tavila. Paikalle oli saapunut noin sata kuulijaa.
Ilmari Kianto -seuran puheenjohtaja Vesa Rannikko valotti alussa tiivistetysti Kiannon koko elämänkaaren seminaarin pohjustukseksi.
Maija Myllykankaan mukaansatempaava luento “Ilmari Kianto tsaarinajan Vienassa” sai yleisön kiehtovalla tavalla mukaan Vienaan ja Kiannon maailmaan, loistava luento kokeneelta toimittajalta!
Hannu Kahakorpi kertoi valmistuvasta Kianto-dokumentistaan. Pitkän uran tehnyt Hannu on nähnyt ja kokenut paljon teatterin ja elokuvan saralla. Uusi dokumentti saa ensi-iltansa 13.5.2024 Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä, runoja tuossa tilaisuudessa lausuu Liisamaija Laaksonen.
Paavo Enroth kertoi Metsänherran herjaajan taustoista, hänen isoisänsä oli nimittäin yksi kirjan hahmoista. Kirjan henkilöillä oli siis todellisuudessakin Kiantomaiseen tyyliin elävät esikuvansa.
Perjantain seminaaripäivän päätti Irja Juntusen hieno esitelmä Ilmari Kiannon väreistä. Kianto maalaili ahkerasti kylttejä ja kiviä, huonekaluja, lautasia, se oli puuha jossa hän viihtyi! Värien symboliikasta saimme Irjalta mainioita analyysejä. Kuvat Kiannon maalaamista esineistä oli koostanut Vesa Rannikko.
Ohessa linkki perjantain luentoihin: www.youtube.com/perjantai
Ilta jatkui Liisa Vähäsarjan johdolla valmistetun upean Juhlakonsertin merkeissä Suomussalmen kirkossa klo 19. Konsertin taiteilijat olivat Hedvig Paulig, sopraano, Juha Kotilainen, baritoni ja Liisa Vähäsarja, piano. Juontajana toimi Joona Juntunen.
Yleisölle tarjoiltiin mahtava ja kattava kooste Kiannon runoihin sävellettyjä lauluja. Konsertin yhteydessä julkistettiin myös juhlavuoden äänite, jota on tilattavissa Liisa Vähäsarjalta.
LAUANTAINA 4.5. juhlaseminaari jatkui. Yleisöä oli saapunut paikalle enemmän kuin perjantaina, johtuen valovoimaisista luennoitsijoista.
Reijo Heikkinen avasi päivän mielenkiintoisella pohjustuksella Punaisen viivan maailmaan ja kirjan syntyyn nimikkeellä “Punaisen viivan värikkäät vuodet”. Reijo on kainuulaisten tapahtumien pitkän linjan todellinen asiantuntija.
Panu Rajalan esityksessä “Kiannon brändi ennen ja nyt”, avattiin Kiannon persoonaa uudesta näkökulmasta. Rajalahan julkaisi Kiannon elämänkertakirjan “Suomussalmen sulttaani” muutama vuosi sitten ja on hyvin perehtynyt Kiannon elämään ja tuotantoon.
Lounaan jälkeen oli Juha Hurmeen Vuoro. Hurme ei pettänyt yleisöään. Lennokas esitys johdatteli meitä moneen suuntaan ja kuultiinpa esityksessä niin huuliharpun soittoa kuin paimenen kutsuhuutojakin. Mainio ja mukaansatempaava esitys aiheesta: “Kirjailijaa ja hänen elämäntyötään kunnioittava esitelmä”.
Kianto-kvartetti Liisa Vähäsarjan johdolla esitti Ilmari Kiannon sävellettyä runoutta Hurmeen esitelmän jälkeen. Hienosti soivat äänet suuren seminaariyleisön edessä. Mukana tässä laajennetussa kvartetissa oli peräti yhdeksän laulajaa.
Teemu Keskisarjan aiheena oli “Kianto 1918 – väärinymmärretty vapausssodan kronikoitsija”. Aiheesta kirposi myös pieni keskustelu esityksen jälkeen. Puheenvuoroja käyttivät mm. Reijo Heikkinen, Ilmari Kiannon pojanpoika Kimmo Gabriel Kianto sekä Panu Rajala.
Ohessa linkki lauantain luentoihin: www.youtube.com/lauantai
Ilta jatkui kevyemmissä tunnelmissa klo 19 Ilmari Kianto -seuran 40-vuotisiltamissa teemalla “Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunnan iltamat”. Ohjelmassa oli seuran kuudennen kunniajäsenen Erkki Romppaisen arvonimen julkistaminen, Kianto-tietokilpailu sekä mainio pienoisnäytelmä “Kuinka Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta sai nimensä”. Paikalla oli myös kaksi seuramme kunniajäsentä, Kyllikki Suopelto ja Raija-Liisa Kianto.
Lavalla nähtiin mm. Vapaiden tieteiden tohtori Ananias Bonifacius Vitamini ja hänen puolisonsa romaaniruhtinatar Kitty Irmeli Zinaida Hagert Murmeli-Vitamini. Lavalla oli myös 11 muuta hahmoa, mm. virkavapaa sielunpaimen Eelis Gideon Agapetus Olympus. Hauskaa oli ja herra Bacchuskin poistui paikalta jo hyvissä ajoin ennen puolta yötä.
Seminaariviikonlopun juhlamessun liturgina sunnuntaina toimi Tatu Ryyti, saarnan piti Risto Kormilainen. Mukana tilaisuudessa oli kanttori-urkuri Merja Matero, avustajanaan Liisa Vähäsarja. Baritoni Joona Juntunen esitti alkumusiikkina Mendelssohnin aarian oratoriosta Elias “Herr Gott Abrahams”. Kuulimme myös sopraano Merja Materon tulkinnan Maasalon laulusta “Jeesus kuule rukoukset”, urkurina Liisa Vähäsarja. Päätösmusiikkina soi Sibelius.
Seminaarin luennot jatkuvat Seurahuoneella klo 12, tilaisuuden alussa oli Suomussalmen kunnan tarjoamat kahvit.
“Ilmari Kianto sortovuosirunoilijana ja itsenäisyystaistelijana”, oli ensimmäisen esitelmän aihe. Helena Hyödyn ollessa estynyt hänen esitelmänsä luki Irja Juntunen, joka lausui myös kaikki runot esityksen lomassa.
Tilaisuuden päätti Risto kormilaisen esitelmä “De pro fundis, -huudan sulle”, usko ja kirkko Kiannon elämässä ja tuotannossa. Mielenkiintoinen ja asiantunteva esitelmä Kiannon uskosta kirvoitti pienen jälkikeskustelunkin. Kormilainen on todellinen Kianto-asiantuntija ja onkin todettava, että vaikka Kianto arvosteli kirkkoa instituutiona, hän ei suinkaan ollut ateisti.
Varsinkin vanhemmilla päivillään tuo papin pojan usko nousi jälleen mukaan Kiannon elämään. Kianto tunsi raamatun ja sen tekstit paremmin kuin moni muu, siteeraten niitä lähes kaikissa kirjoissaan. Sekin todistaa uskon olleen omalla tavallaan läsnä kirjailijan elämässä koko ajan.
Tilaisuuden päätteeksi todettiin koko seminaariviikonlopun olleen varsin onnistunut ja erittäin mielenkiintoinen ja tasokas ohjelmakokonaisuus niin musiikin kuin luentojenkin osalta.
Kiitoksen sai monilta tahoilta Kainuun liiton ja Suomussalmen kunnan valitsema ohjelmatoimikunta, johon kuuluivat nyt juuri eläkkeelle jäänyt maakuntajohtaja Pentti Malinen, Salli Mikkonen, Hannu Kahakorpi, Erpo Heikkilä, Liisa Vähäsarja, Raija-Liisa ja Ilkka Kianto (Kiannon suvun edustajina), Veera Tavila, Helenä Hyöty, Irja Juntunen, Lasse Lyytikäinen, Anna-Liisa Helttunen ja Vesa Rannikko.